Terveellistä satoa marjoista

Puutarhamarjoista ensimmäisenä kypsyvät mehukkaat mansikat. Myöhemmin saadaan viinimarjoja eli herukoita ja karviaisia. Marjoissa on vain vähän energiaa, mutta runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

Mansikka

Mansikka on jo pitkään ollut suosituin puutarhamarja. Kasvupaikaksi valitaan aurinkoinen, tuulelta suojattu alue, josta rikkakasvit on huolellisesti hävitetty. Multainen, lievästi hapan maa sopii mansikalle. Kohtuullinen lannoitus riittää ja varsinkin liiallinen typpilannoitus kasvattaa enimmäkseen lehtiä.

Mansikkalajikkeet:

Boynty kanadalainen, myöhäinen lajike. Vaatii voimakkaan maan kasvualustaksi. Marjat ovat makean maukkaita ja kiinteitä. Melko talvenkestävä. Kestää varsin hyvin harmaahometta. Kuljetuksen kestävä.
Jonsok norjalainen lajike. Marjat keskikokoisia ja kiinteitä, ei kovin happoisia. Talvenkestävä, altis tyvimädälle. Erinomainen pakastukseen.
Kaunotar on melko uusi suomalainen, aikainen lajike. Makeahkot, keskikokoiset marjat, jotka ovat sisältäkin värittyneitä.
Polka hollantilainen, myöhäinen lajike. Satoisa ja voimakaskasvuinen, talvehtii hyvin. Marjat maukkaita ja kestävät kuljetuksen.  Hyvä hillomarja, koska marjat säilyvät keitettäessä kokonaisina.
Senga Sengana, pitkään viljelyssä ollut saksalainen lajike.  Suuret, hyvin tummanpunaiset marjat happoiset ja makeat marjat sopivat hyvin säilöntään ja pakastukseen. Altis harmaahomeelle.

100 g:ssa mansikoita on noin 60 mg C-vitamiinia sekä terveellisten kuitujen ja karoteenin lisäksi myös jonkin verran rautaa.

Karviainen

Pohjolan viinirypäleeksi kutsuttu karviainen on lisännyt suosiotaan viime aikoina. Karviainen vaatii runsasmultaisen ja ravinteikkaan kasvupaikan. Tiivis savimaa saattaa altistaa kasvitaudeille ja liian hiekkaisella alustalla lehdet ja marjat varisevat herkästi. Rikkakasvit hävitetään huolellisesti. Runsaasti satoa saadaan lämpimällä, aurinkoisella paikalla. Keväisin poistetaan vanhempia oksia sekä liikaa lamoavat oksat. Lannoitetaan moniravinteisella valmisteella. 

Hinnonmäen keltainen on runsassatoinen ja aikainen lajike, joka menestyy vyöhykkeillä 1-4. Pehmeäkuoriset, makeat marjat ovat maukkaita ja sopivat hyvin tuorekäyttöön. Puolikypsistä marjoista saa hilloa ja sosetta. Lajike on jonkin verran altis karviaishärmälle.

Karviaisen suuret marjat sisältävät kuituja ja karoteenia. 100 g:ssa tuoreita karviaisia on noin 35 mg C-vitamiinia.

Herukat

Herukat kuuluvat samaan sukuun karviaisten kanssa. Pensaat tarvitsevat aurinkoisen, tilavan kasvupaikan ja hapahkon, kostean kasvualustan. Keväällä niistä poistetaan vanhoja oksia ja lannoitetaan.

Mustaherukkalajikkeet:

Melalahti menestyy vyöhykkeillä 1-6. Runsassatoinen, marjat makeita, isoja ja pehmeäkuorisia. Härmänkestävä.
Mortti menestyy vyöhykkeillä 1-4. Pensas pystykasvuinen. Melko myöhäinen, mutta runsassatoinen. Marjat hieman happamia, voimakkaan makuisia, suuria ja paksukuorisia. Härmänkestävä.
Pohjanjätti menestyy vyöhykkeillä 1-4. Pystykasvuinen, melko härmänkestävä. Uusi lajike, jolla on hieman happamat, mutta hyvin kookkaat marjat.
Öjebyn menestyy vyöhykkeillä 1-5. Melko myöhäinen, runsassatoinen. Lamoaa herkästi, varsinkin savipitoisessa maassa. Marjat isoja, voimakkaan makuisia, hapahkoja.

Punaherukkalajikkeet:

Punainen Hollantilainen viihtyy koko Suomessa ja antaa runsaasti satoa. Taudinkestävä. Marjat melko happamia ja kohtalaisen pieniä. Hyvä hyytelömarja.
Jonkheer van tets menestyy vyöhykkeillä 1-4. Aikainen sato on runsas ja marjat ovat keskikokoisia ja makeahkoja.

Mustaherukoissa on paljon C-vitamiinia, huomattavasti enemmän kuin appelsiinissa. Myös kuitua on runsaasti. 100 g:ssa mustaherukoita on noin 200 mg C-vitamiinia ja kuitua noin 5 mg. Punaherukat sisältävät myös C-vitamiinia, kuitua ja karoteenia. 100 g:ssa punaisia viinimarjoja on noin 40 mg C-vitamiinia.

Tyrni

Piikikäs tyrni menestyy hyvin vyöhykkeillä 1-5. Tyrni viihtyy parhaiten valoisalla paikalla, hikevässä ja hiekkaisessa maassa. Ravinteiden suhteen tyrni on vaatimaton. Peruslannoitus riittää ja puun tuhkaa voi käyttää lisänä.

Tyrni on kaksikotinen, joten on istutettava sekä emi-että hedekasveja. Usein kasvit myydään samassa paketissa.Tuulipölytteisen kasvin emipensaat kannattaa istuttaa tuulen alle.

Raisa-lajike on emikasvi. Vähäpiikkinen ja satoisa.
Rudolf-lajike on hedekasvi, joka on hyvä pölyttäjä.

Tyrnin keltaiset marjat ovat  erittäin C-vitamiinipitoisia ja  sisältävät myös E-vitamiinia ja A-vitamiinin esiastetta karoteenia. 100 g:ssa tyrnin marjoja on noin 450 mg C-vitamiinia.

Säilöntä

Mansikat, herukat ja karviaiset sopivat hyvin säilöntään. Tuorekäytön lisäksi mansikat sopivat hilloiksi ja mehuiksi. Herukoista saa hyytelöä ja soseita sekä vitamiinipitoista mehua. Tyrnimarjat sopivat erinomaisesti tuoremehuksi ja hyytelöksi ja soseeksi.

Mansikat voi pakastaa kokonaisina tai lohkottuina, kevyesti sokeroituina. Karviaiset kannattaa pakastaa sokeriliemessä. Herukat pakastetaan soseena tai kokonaisina.

Pensaiden lehdistä saa vitamiinipitoista teetä, jos pensaat on kasvatettu ilman torjunta-aineita.

Teksti: Seija Samela