Alppiruusut

Alppiruusu Haaga kukkii vaaleanpunaisin kukin.

Alppiruusut ovat ikivihreitä pensaita, joiden mahtavat kukat tuovat tuulahduksen eksotiikkaa Suomen koleaan alkukesään. Kiitos suomalaisten jalostajien alppiruusuista voidaan nauttia lähes koko Suomessa.

Puistoalppiruusut eli Catawbiense –lajikkeet ovat alppiruusuista tutuimpia. Uudet suomalaiset lajikkeet eli marjatanalppiruusut on jalostettu menestymään pohjoisen oloissa. Kestävimmät niistä selviytyvät Pohjois-Pohjanmaalla saakka. Kotimaisissa lajikkeissa on sekä korkeita ja leveitä pensaita että matalakasvuisia alppiruusuja.

Alppiruusut viihtyvät puolivarjoisella tai varjoisella kasvupaikalla. Hapan hieman turvepitoinen ja kuohkea maa on niille paras kasvualusta. Koska niiden juuret kasvavat lähellä pintaa, pitkinä poutakausina juuristolle on hyvä levittää ohut katekerros, esimerkiksi havunneulaisia. Myös matalat maanpeittokasvit suojaavat juuristoaluetta kuivumiselta. Kastelu on tarpeen, jos kasvukausi on aurinkoinen ja kuiva. Nuoret taimet on suojattava kevätauringon paahteelta ilmavalla harsolla.

Lisää tai siirrä

Alppiruusuja voi lisätä oksataivukkaista. Käännä oksa maahan ja peitä se mullalla. Taivukkaan voi irrottaa ja siirtää uuteen paikkaan viimeistään parin kasvukauden jälkeen.

Alppiruusulla on matalat juuret. Niinpä kookkaankin kasvin voi tarvittaessa siirtää uuteen paikkaan.

Alppiruusu Mikkeli

Istuta juurelle suoja

Monenlaiset maanpeitekasvit sopivat alppiruusuistutusten juurelle. Muun muassa kevätkaihonkukka, peittokurjenpolvi, rönsyansikka ja varjoyrtti menestyvät pensaiden siimeksessä. Ne ovat helppohoitoisia ja kasvattavat nopeasti tiheän kasvuston, joka suojaa alppiruusujen juuristoa pahimmilta paahteilta.

Teksti: Stina Pyrrö
Kuvat: Puutarha Tahvoset