Ideoita tulppaanien sijoitteluun
Kuvassa klassisen kaunis Darwin Red Apeldoorn.
Tulppaanien lajikirjo on mahtava: erilaisia lajeja ja lajikkeita on yli 5 000. Valinnan varaa kotipuutarhaan siis löytyy.
Kun mietit puutarhaasi sopivia värivaihtoehtoja, turvallista on valita värit läheltä toisiaan, jotta ne muodostavat harmonisen kokonaisuuden.
Tehokkaan väriläiskän saa esimerkiksi vastaväreistä tai muista voimakkaan värikontrastin muodostamista yhdistelmistä, kuten liilan ja keltaisen yhdistelmästä.
Voit käyttää värisommittelussa apuna eri maiden lippuja, kuten Ranskan lipun sinistä, punaista ja valkoista, jossa sinisen sävyn voit luoda helmihyasintein. Hyvä vaihtoehto on soinnuttaa värit muun kasvillisuuden tai talon mukaan.
Tulppaaneiden korkeus vaihtelee. Monet aikaisin kukkivat tulppaanit ovat noin 30-40 cm korkeita. Matalahkoja aikaisin kukkivia tulppaaneja istuttamalla voi luoda kauniita väripintoja, kun alueeseen istuttaa paljon sipuleita. Ne sopivat hyvin myös pensaiden juurelle ja perennaryhmiin väriä tuomaan.
Useat myöhään kukkivat lajit puolestaan ovat varsin korkeita, noin 60 cm. Tällaiset tulppaanit sopivatkin kurkistelemaan näyttävästi muun kasvillisuuden ja perennojen väleistä. Tutuin on myöhään kukkiva ja kestävä Darwin-tulppaanin keltainen ja punainen ’Apeldoorn’. Korkeat tulppaanit sopivat myös istutusalueiden taustalle, jolloin niiden lakastuvat kukkavarret jäävät muun kasvillisuuden taakse.
Kestävimpiä tulppaaneja ovat kasvitieteelliset tulppaanit eli tulppaaneiden alkuperäislajit. Matalina lajeina ne sopivat kivikkoon, vähän heinää kasvaville luonnonniityille sekä pensaiden ja puiden juurelle. Esimerkiksi kelta-valkoinen parvitulppaani Tulipa tarda kohoaa vain 10-15 cm korkeuteen. Keltainen metsätulppaani Tulipa sylvestris kasvaa edellistä hieman korkeammaksi, noin 20 cm. Usein kasvitieteelliset tulppaanit ilahduttavat vuosi toisensa jälkeen ja lisääntyvät hiljalleen kasvupaikallaan.
Tulppaaneilla kerroksellisuutta
Istuta tulppaaneja runsaasti, niin saat näyttävän kokonaisuuden. Korkeat lajikkeet istutetaan hieman alueen taustalle, matalammat keskelle ja kaikkein matalimmat lajit istutusalueen reunoille. Kun yhdistää korkeita ja matalia lajeja, saa alueeseen luotua kerroksellisuutta ja vaihtelevaa rytmiä. Luonnollisimman alueesta saa, kun erikorkuisia tulppaaneja ei istuteta tiukasti omiin kohtiin vaan hienovaraisesti toistensa lomaan. Moderniin puutarhaan tiukasti rajattu portaittain kokoava istutus puolestaan sopii hyvin.
Luonnollinen siksak
Tulppaanit voi istuttaa ryhmiin, tai niitä voi laittaa perennojen lomaan kurkistelemaan. Suuriksi ryhmiksi kerätyt tulppaanit muodostavat hehkuvan väriläiskän kevään ja alkukesän avarassa puutarhassa.
Suoraan riviin istutetut tulppaanit näyttävät helposti jäykältä ryhmältä, joten kokeile suoran rivin sijaan siksak-muotoa. Hyvä tapa on viskata kourallinen sipuleita istutusalueeseen ja istuttaa ne putoamispaikkaan, jolloin keväällä nouseva ryhmä kasvaa luonnollisen oloisessa järjestyksessä.
Tulppaaneja istutettaessa on hyvä valita niille sopivat seuralaiset, jotka peittävät alleen tulppaanin lakastuvat varret. Pionit, kuunliljat ja jaloangervot ovat erinomaisia seuralaisia. Pensaatkin antavat alkukesällä tilaa, ja kesän edetessä ne kätkevät tulppaanien lakastumisen merkit.
Innokas kotipuutarhuri voi ensin keväällä ja alkukesällä nauttia tulppaaneista, sitten nostaa ne maasta ja siirtää kellariin varastoitavaksi. Näin istutusalue vapautuu juuri sopivasti daalioita tai kannoja varten.
Puiden juurelle
Puiden alustat sopivat tulppaaneille erinomaisesti. Omenapuun alle saa kukkivan renkaan, kun poistaa nurmen varovasti rungon ympäriltä puun juuria vahingoittamatta.
Puun juurten alueelle voi olla hankala kaivaa sopivan syvää istutuskuoppaa. Yksinkertaisinta voi olla asettaa tulppaanit nurmesta poistetulle alueelle ja peittää ne tarpeeksi paksulla multakerroksella.
Väliin voi istuttaa vaikka kuunliljoja tai jaloangervoja, jotka myöhemmin kesällä peittävät alleen kukintansa lopettaneiden tulppaanien lakastuvat varret ja lehdet.
Syksyllä tulppaaneja istutettaessa ei kannata hämääntyä puutarhan runsaista varjoista, joita luovat runsas kasvillisuus ja puiden latvukset. Keväällä valoa riittää varjoisammassakin puutarhassa.
Teksti: Johanna Vireaho
