Muistikuvia Minna Canthin pihalta ja puutarhasta

Kristiina Korpela ja Anna-Maria Heikkinen, Minerva 2007

Luonto oli Minna Canthin sydäntä lähellä samoin kuin muidenkin sen ajan suomalaisten kulttuurivaikuttajien. Näitähän Minna Canthin kotona Kuopiossa vieraili Juhani Ahosta Jean Sibeliukseen. Leskeksi jääneellä ja kauppiaana suurperheensä elättäneellä kirjailijalla oli Kuopiossa aikaa kuitenkin vain lähinnä puutarhaunelmiin, jos niihinkään. Puutarhanhoito jäi menneisyyteen miehen kuoleman ja Jyväskylästä muuton myötä.

Kanttilan puutarha heräsi kuitenkin kukkaan yli 100 vuotta myöhemmin, kun Kristiina Korpela perusti sinne ympäristöteoksen vuonna 2005. Teoksen pontimena oli asemakaavamuutos, jonka seuraksena osa tontilla sijaitsevista taloista siirtyy historiaan.

Yhteisöllisyys (jos sellainen sana olisi ollut keksitty 1800-luvun lopussa) oli olennainen osa Kanttilan tunnelmaa 100 vuotta sitten, joten se oli sopiva teema myös teokselle. Autenttisuutta Korpela ei teoksellaan tavoitellut, vaikka viidakkorumpu laitettiinkin soimaan perinnekasvilahjoitusten toivossa.

Kirja on kertomus Kanttilan pihasta vuonna 2005 - kevättöistä, kasvukauden säistä ja tapahtumista ja syksystä sekä seuraavan vuoden keväästä, kun purkutyömaalta pelastettiin talvesta selvinneitä versoja. Tarina jatkuu tulevaisuudessa, kun "puutarha-anarkistit" kylvävät puutarhasta pelastettuja siemeniä pitkin Kuopion pihoja ja puutarhoja Eino Leinon vanhimman veljen tavoin.

Kirjan alussa on yhteenveto naisasialle ja Suomen kielen ja kirjallisuuden kehitykselle tärkeän Minna Canthin elämästä ja ja tuotannosta kasvien kautta siilattuna. Muutamia kirjailijan aikaisia kasveja on nostettu tekstin oheen esittelyyn. Lopussa on myös muutamia reseptejä, joista osa on kirjan teeman mukaisesti Canthin ajoilta, osa nykyajalta.

Teksti: Kirsi Ervola