Kovakuoriaiset

Suomessa on tavattu yli 3 500 kovakuoriaislajia.

Suurenna kuvat klikkaamalla.

Leppäpirkot

Suomessa on tavattu yli 60 leppäpirkkolajia. Suurin osa lajeista on petoja ravintonaan kirvat ja punkit, jauhiaiset, ripsiäiset ja näiden toukat. Ravinnon puutteessa leppäpirkoille kelpaavat myös makeat hedelmät.

Ahopirkko eli 22-pistepirkko, pituus noin 3-5 mm. Pienempi kuin tavallinen leppäkerttu. Yleinen Etelä-Suomessa. Keltaiset peitinsiivet, mustat pilkut. Kasvissyöjä, käyttää ravinnoksi Erysiphales-suvun homesieiniä. Hyödyllinen kasvihomeiden biologisessa torjunnassa.

Seitsenpistepirkko, pituus noin 5-8 mm. Yleinen koko maassa. Punaiset peitinsiivet, etuselkä musta ja silmien takana vaaleat täplät. Selässä seitsemän mustaa täplää.Tuttu leppäkerttu on Suomen kansallishyönteinen. Puolipallon muotoinen kovakuoriainen, joka on tehokas kirvojen hävittäjä. Yksi leppäkerttu voi syödä kymmeniä kirvoja päivässä.

Seitsenpistepirkon toukka, pituus noin 8-10 mm. Harmaankirjava. Syö runsaasti kirvoja.

Kaksipistepirkko, noin 3-6 mm. Yleinen koko maassa. Väritys voi vaihdella, tavallisesti punaisella pohjalla kaksi mustaa täplää. Joskus peitinsiivet ovat mustat ja täplät punaiset.

Ruutupirkko, noin 3-5 mm. Yleinen Etelä-ja Keski-Suomessa. Keltainen etuselkä, jossa mustia kuvioita. Peitinsiivissä keltaisella pohjalla ruutumaisia kuvioita.

Lehtikuoriaiset

Lehtikuoriaiset ovat usein värikkäitä ja puolipallonmuotoisia. Niiden tuntosarvet ovat rihmamaiset, erilaiset kuin leppäpirkoilla. Suomessa elää noin 240 lehtikuoriaislajia. Lehtikuoriaiset syövät kasvien lehtiä ja toukat elävät samoilla kasveilla kuin aikuiset.

Liljakukko, pituus noin 6-8 mm. Kuuluu lehtikuoriaisiin. Yleinen Etelä-ja Keski-Suomessa. Pää ja ja jalat mustat, selkä punainen. Aikuinen ja toukka syövät liljakasvien lehtiä, kukkia ja siemeniä.

Sarvijäärät

Kovakuoriaisiin kuuluvia sarvijääriä on Suomessa noin 80 lajia. Sarvijäärät ovat melko kookkaita, pitkänomaisia ja niillä on pitkät tuntosarvet. Sarvijääriin kuuluvat kukkajäärät ovat tyypillisesti värikkäitä.

Nelivyökukkajäärä, pituus noin 12-18 mm. Yleinen koko maassa. Peitinsiivissä selkeät mustat ja keltaiset poikittaisjuovat. Ravintona kukkien mesi ja siitepöly, viihtyy karhunputkilla ja koristeangervoilla. Toukka elää lehtipuilla.

Muita kuoriaisia

Metsäsittiäinen, pituus noin 15-20 mm. Yleinen. Sinimusta, pyöreähkö kovakuoriainen. Munii lantakasoihin, raatoihin tai sieniin.

Vattukuoriainen, pituus noin 3-4 mm. Harmaa tai kellertävän harmaa vadelman tuholainen. Syö kukkanuppuja ja lehtiä. Toukka on vaalea ”vattumato”.