Ravinteita kasveille

Kuohkea ja ravinteikas maa on ihanteellinen useimmille puutarhakasveille. Ravinteiden tarve riippuu lajista. Puutarhan istutuksia lannoitetaan lajien kasvuvaatimusten mukaan.

Kivikkokasvit tulevat toimeen niukkaravinteisessa maassa. Reheväkasvuiset lajit menestyvät ravinteikkaassa kasvualustassa. Happaman maan lajit kuten hortensiat, alppiruusut ja pensasmustikat tarvitsevat erilaisen lannoitteen kuin muut puutarhakasvit. Nurmikon hoitoon ja hyötykasvien kasvatukseen on tarjolla omat lannoitteensa.

Maa on tärkeää lannoittaa kasvukuntoon jo istutuksen perustamisen yhteydessä. Samalla kasvualustaan lisätään tarvittavia maanparannusaineita. Savimaata parannetaan sekoittamalla siihen turvetta, hiekkaa ja multaa. Hiekkapitoista maata parannetaan lisäämällä siihen savea, turvetta tai multaa. Eloperäiset maanparannusaineet, multa ja maatunut kompostiaines, pitävät kasvualustan kuohkeana. Lannoitteet vaikuttavat maanperän ravinnetilanteeseen. Maanparannusaineet vaikuttavat myös maan koostumukseen.

Puutarha- ja hyötykasvien viljely kuluttaa maan voimia. Viljelymaa tiivistyy ja köyhtyy vähitellen. Muun muassa kitulias kasvu, kukinnan heikkeneminen ja lehtien kalpeus ovat merkkejä ravinteiden puutteesta. Liika lannoittaminen ei kuitenkaan ole kasveille eduksi. Kun maaperästä otetaan viljavuusnäytteitä, lannoitus saadaan täsmälleen oikeaksi.

Tieto maaperän ravinneoloista auttaa valitsemaan oikean lannoitteen. Tuotteisiin merkityt suositukset kertovat, kuinka paljon ravinteita erilaisille puutarhakasveille annostellaan. On tärkeää, että typpipitoisia yleislannoitteita lisätään kasvualustaan vain kesällä. Typpi rehevöittää kasvua eikä sovi syysravinteeksi. Syksyllä istutuksille valitaan lannoite, joka ei lisää kasvua vaan parantaa talvehtimista.