Lannoitus ja kalkitus

Kun maaperä on kunnossa, kasvit kasvavat ja voivat hyvin.

Maan kasvukuntoa säätelevät viljavuustekijät. Keväisin kiinnitetään erityistä huomiota kalkitukseen ja lannoitukseen, jotta maaperä pääsee kukoistamaan.

Kalkitseminen on tärkeää siksi, että maaperä on Suomessa luontaisesti hapanta. Happamuutta lisäävät sateet, kasvien ravinteiden otto sekä vahvat seoslannoitteet. Koristekasvien ja varsinkin hyötykasvien tarvitsema ihannetasoinen pH-arvo eli maan happamuus on 6,0–6,7. Vain aniharvoilla paikkakunnilla maan kalkkitaso on kunnossa. Asia selviää varmasti vain viljavuustutkimuksen perusteella, mutta yleensä se tiedetään tietyllä varmuudella myös perimätietona.

Miksi kalkkia?

Kalkituksella ja pH:n kohottamisella vaikutetaan edullisesti maan mururakenteeseen ja kuohkeuteen, maan vesitalouteen sekä kasvien veden ja ravinteiden ottoon. Kalkituksen yhteydessä puhutaan peruskalkituksesta sekä täydennys- eli ylläpitokalkituksesta.

Peruskalkitus tehdään pihan, istutusten tai kasvimaan perustustöiden yhteydessä. Se tulee kyseeseen myös silloin, kun maa on ollut kauan viljelemättä tai kun kalkitusta ei ole tehty noin kymmeneen vuoteen. Peruskalkitus tehdään 2–3 vuoden projektina.

Kalkkia levitetään dolomiittikalkkina näppituntumalla, noin 50 kg aarille eli sadalle neliölle. 

Täydennys- eli ylläpitokalkitus tehdään sopivan pH-tason säilyttämiseksi, joko vuosittain tai 2–3 vuoden välein riippuen maanlajista, kasvista ja käytetyistä kalkkimääristä. 

Jauhemainen kalkki levitetään aina kosteaan maahan varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Se voidaan levittää myös talvella lumen päälle.

Miksi lannoitetaan?

Lannoituksella varmistetaan maan kasvukunto. Sillä korjataan joko maaperän puutteita tai korvataan kasvuston mukana tai huuhtoutumalla poistuneet ravinteet. Maa ei tarvitse lisäravinteita, ellei siinä tuoteta satoa. Satoa tuottaa  tavallaan myös nurmikko, jota leikataan.

Kasvit tarvitsevat ravinteita elintoimintojensa ylläpitoon sekä rakennusaineeksi kasvuun ja lisääntymiseen. Ravinteet vaikuttavat myös kasvin terveyteen ja talvenkestävyyteen.

Teksti: Marianne Blom-Salola
Kuva: Pekka Vainonen