Mitä kompostoinnissa tapahtuu

Kompostissa työn tekevät pieneliöt ja lierot. Pieneliöt tuottavat orgaanista ainesta hajottaessaan lämpöä, joka tappaa siemenet ja kasvitaudit. Lierot muuttavat jätteen mullaksi syömällä sen.

Eloperäiset aineet lahoavat kompostissa pieneliöiden toiminnan tuloksena. Niin kutsutut pieneliöt ovat erilaisia bakteereja, sädesieniä ja sieniä.

Voidakseen toimia ne tarvitsevat sopivat olosuhteet. Kompostissa pitää olla happea, kosteutta ja ravinteita. Typpi on tärkeä ravinne, sillä se on lahottajien rakennusaine, hiili taas tärkeä energianlähde.

Kuumenee, kuumenee

Hiilen ja typen suhteen pitää olla sopiva, jotta jäte maatuu. Keittiöjätteet, tuoreet puutarhajätteet, ruoho ja lanta ovat runsastyppisiä, nopeasti hajoavia aineksia. Niiden hajoamista hidastetaan vähätyppisillä aineksilla, joita ovat muun muassa oksahake, neulaskarike, kuivat lehdet ja heinä, olki ja turve eli seosaineena käytetyt.

Pieneliöiden hajotustoiminnan tuloksena kompostin lämpötila nousee eli komposti palaa. Korkeassa lämpötilassa rikkakasvien siemenet ja juuret, tauteja aiheuttavat bakteerit sekä tuhohyönteisten ja kärpästen toukat kuolevat. Lämpötila voi nousta jopa 80 asteeseen. 60-65 astetta on kuitenkin riittävä. Palamislämpö laskee, kun seosaineen määrää kasvatetaan.

Kerralla kasatun kompostin lämpeneminen alkaa nopeasti, jo muutaman päivän kuluttua. Lämpötila pysyy korkeana joitakin viikkoja, sen jälkeen alkaa pitkä jäähtymis- ja kypsymisvaihe, joka voi kestää kuukausia.

Kompostin koko, rakenne ja raaka-aineet vaikuttavat eri vaiheiden pituuteen. Lämpökompostorissa kiivasta palamista tapahtuu lähes koko ajan, koska uutta jätettä lisätään jatkuvasti vanhan päälle. Myös lämpökompostorissa voi olla kompostilieroja, jotka viimeistelevät hajotustyön sitten, kun kuumin vaihe on ohitettu.

Kuva 1: Maatumassa olevan puutarhajätteen voi kätkeä kauniin pajuaidan taakse.

Kuva 2: Puutarhajätteet voi kompostoida aumaan.