Olohuoneessa ja muissa oleskelutiloissa tarvitaan monenlaisia valaisimia: pöytä- ja lattiavalaisimia tunnelmaa luomaan, yleisvalo ainakin siivouspäiviä varten ja ehkä kohdevalo lukunurkkaan ja tauluvaloja taiteelle.
Oikeansävyinen ja oikein asennettu loisteputkivalaisin sopii hyvin yleisvaloksi. 2700 kelvinin loistevalo vastaa värilämpötilaltaan hehkulamppua. Kun lamput asennetaan katon rajaan listojen taakse siten, että itse lamput eivät näy, ne antavat miellyttävän pehmeää epäsuoraa valoa. Loisteputkia on yksi- ja kaksikantaisia malleja.
Kristallikruunu on yhtä paljon sisustuselementti kuin valaisin ja siihen sopivat parhaiten kynttilähehkulamput sekä kokonsa että lämpimän valonsa vuoksi. Varsinkin nuorten huoneissa yleisvalaisimena voi olla halogeenivalaisin, jossa on useita suunnattavia spotteja.
Lukunurkan kohdevalaisimessa on yleensä halogeenilamppu. Sen kirkas valkoinen valo helpottaa lukemista eikä sen kapea valokeila leviä laajalle.
Pöytä- ja lattiavalaisimissa palaa useimmiten hehkulamppu. Jos valaisimessa on peittävä kupu, sen alla voi piilotella myös energiansäästölamppu tunnelman kärsimättä. Värikäs kupu pehmentää säästölampun kovaa valoa.
Valaistusta himmentämällä voi helposti vaihdella tunnelmaa. Hehkulamppua ja halogeenia voi himmentää, säästölamppuja ei.
Loistelampun värintoisto
Loistelamppujen värintoisto ja värisävy käyvät ilmi lampussa olevasta kolminumeroisesta koodista. Koodin ensimmäinen luku kertoo sen värintoistoindeksin. Kotivalaisimien lamppujen indeksi on yleensä 80 ja ne toistavat lähes kaikki värit. Koodissa se lyhennetään muotoon 8. Täysspektrilampun (hehkulamppu ja halogeeni) indeksi on 100.
Koodin seuraavat kaksi numeroa kertovat lampun värilämpötilan. 27 tarkoittaa 2700 Kelviniä. Se on kotilampuissa yleinen värilämpötila ja vastaa hehkulamppua. Luvun kasvaessa valon väri viilenee. Päivänvalo on 5500 Kelviniä, kynttilän liekki 2000 Kelviniä.
Koodin 827 tarkoittaa siten lamppua, jonka värintoistoindeksi on 80 ja värilämpötila 2700 K.