Valon määrä ja värilämpötila vaikuttavat tutkitusti myös ihmiseen. Etenkin kaamosaikana jaksaminen on koetuksella. Kun päivänvalo jää vähiin, kasvaa keinovalon merkitys.
Nykytietämyksen mukaan sekä valotason lisääminen että valaistuksen värilämpötilan kylmeneminen vaikuttavat ihmisen vireystasoon nostavasti. Niinpä aamuhetkillä voimakkaassa valaistuksessa tai sinisävyisessä, korkean värilämpötilan valossa on piristävä vaikutus. Samaa tietoa voidaan käyttää hyväksi myös illalla: lämmin ja himmeä valaistus on suositeltavaa ennen nukkumaanmenoa.
Suoraan watteihin viittaavia tehosuosituksia kodin eri valaistuskohteisiin on mahdoton antaa, sillä lopullinen vaikutelma riippuu kovasti itse valaisimesta. Valaisimen rakenne, materiaalit ja muoto vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkä verran ja millä tavoin valoa lankeaa ympäristöön. Esimerkiksi plafondin ja kohdevalaisimen tuottama valo on usein samasta wattimäärästä huolimatta hyvinkin erilaista.
Ikä vaikuttaa näkötehtävissä tarvittavan valon määrään; vanhemmiten valoa tarvitaan enemmän. Tarve on yksilöllinen, mutta se korostuu usein huomattavasti yli 60 vuoden iässä. Työalueiden ja lukualueiden tulisikin silloin olla voimakkaasti valaistuja.
Tutkimukset eivät ole todistaneet, että huono valaistus lisäisi aikuisilla liki- tai kaukonäköisyyttä. Sen sijaan lasten näöntarkkuutta tarkka työskentely huonoissa valaistusolosuhteissa on joidenkin tutkimusten mukaan heikentänyt likinäköisyyden seurauksin. Niinpä kasvavan lapsen paras ympäristö tarkkuutta vaativiin sisätöihin olisi suhteellisen voimakkaasti valaistu tila, jossa valo lankeaa etenkin vertikaalipinnoille eli seiniin.
Valo ja värilämpötila
- Mitä kylmempi valo, sitä korkeampi värilämpötila. Päivänvalon värilämpötila muuttuu päivän mittaan punaisesta (2 000 K) siniseksi (yli 10 000 K). Sen keskimääräinen värilämpötila on noin 5 600 kelviniä. Ihminen näkee värilämpötiloja noin 2 800 ja 11 000 kelvinin välillä.
- Sisustuksessa värilämpötila on makuasia. Saatavilla on lamppuja aina lämpimästä noin 2 700 kelvinin värilämpötilasta yli 6 500 kelvinin kylmään värilämpötilaan.
- Kotivalaistuksen tavallisin värilämpötila on noin 3 000 kelviniä.
- Toimistojen yleisin värilämpötila on hieman kotivalaistusta kylmempi, noin 4 000 kelviniä.
- Kynttilän ja tulen värilämpötila on lämmin, noin 2 000 – 2 800 kelviniä.
- Hehkulampun valo on lämmin, tavallisesti noin 2 700 kelviniä.
- Halogeenien värilämpötila on yleensä noin 3 000 kelviniä.
- Energiansäästölampuissa ja etenkin loisteputkissa värilämpötilan voi valita monista vaihtoehdoista.
Asiantuntijana Philips Oy.
