1. Mitä tarkoitetaan hyöty- tai arkiliikunnalla?
Hyöty- ja arkiliikunnalla tarkoitetaan jokapäiväiseen elämään kuuluvaa liikkumista, kuten portaiden käyttöä hissin sijaan, reipasta puuhailua lasten kanssa tai koiran ulkoiluttamista. Arkiliikunta vaikuttaa myönteisesti sokeriaineenvaihduntaan, veren rasvapitoisuuteen ja verenpaineeseen. Se pitää yllä kuntoa ja painoa kurissa, mutta ei yleensä nosta kuntoa eikä auta laihduttamisessa.

2. Voiko hyötyliikunnan avulla kohentaa kuntoaan?
Yleensä hyötyliikunta ei kohota kuntoa. Kuntoaan voi parhaiten kohottaa terveysliikunnalla eli liikkumalla lähes päivittäin noin 30 minuuttia. Liikunta-annoksen voi kerätä pienissä pätkissä päivän mittaan ja aika leppoisalla vauhdilla. Ter-veydelle erityisen hyvää tekee esimerkiksi noin 45 minuutin reipas kävelylenkki, jonka aikana pystyy puhumaan puuskuttamatta.

3. Kuinka paljon liikuntaa tarvitaan kunnon ylläpitämiseksi ja kunnon kohottamiseksi?
Terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon ja kunnon kehittämiseen jokaisen aikuisen tulisi harrastaa liikuntaa useimpina päivinä viikossa ja mieluiten päivittäin. Sopiva kesto on 30–45 minuuttia kerrallaan, toisaalta uusien tutkimustulosten mukaan liikuntatuokiot voi myös pätkiä esimerkiksi 10 minuutin jaksoihin ja tehdä niitä kolme-neljä kertaa päivässä. Pari kertaa viikossa voi tehdä myös reippaamman kuntolenkin, jolloin hikoillaan ja hengästytään hieman enemmän.

4. Onko hyötyliikunnassa lajeja, joita selkä- tai nivel- tms. vaivaisen tulisi välttää?
Jos aloittaa liikunnan uudelleen pitkän tauon jälkeen ja on selkä- tai muita tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, kannattaa käydä oman lääkärin kanssa suositeltavat lajit läpi. Selkä- tai nivelvaivaisen kannattaa välttää puuhia, joissa kehoon kohdistuu kovia tärähdyksiä tai iskuja. Jos kehossa myllää tulehdus, hyötyliikuntaa pitää rajoittaa lääkärin ohjeiden mukaan. Joskus halonhakkuu lyönnin tärähdyksineen ja heilautuksineen voi aiheuttaa kipuja niveliin ja selkään. Maankääntötyöt, kyykkiminen ja kurkottelu voivat myös olla aika rankkoja touhuja selkäkipuiselle. Toisaalta ilman kipua voi tehdä kaikkea mahdollista, kivun alkaessa voi sitten lopettaa.

5. Voiko hyötyliikuntaa olla liian paljon?
Kyllä voi. Liika on liikaa myös hyötyliikunnassa, erityisesti jos tekee jatkuvasti tai äkillisesti samaa puuhaa. Esimerkiksi kova ja jatkuva haravointi tai raskaat puutarhatyöt maankääntelyineen, kumarteluineen ja nosteluineen voivat aiheuttaa rasitusvammoja. Kannattaa kuunnella omaa kehoaan ja pitää myös lepopäiviä, jolloin tekee jotain aivan muuta kuin tavallisesti.

6. Jos hyötyliikunta on ihmiselle hyväksi, miksi ergonomiaa sitten parannetaan?
Esimerkiksi keittiöt suunnitellaan mahdollisimman helpoiksi, vaikka voisi tehdä nykyihmiselle ihan hyvää kumarrella ja kurotella kaappeihin. Onko tässä ristiriitaa? Ergonomia tutkii ihmisen, työn ja tekniikan vuorovaikutusta ja tuottaa tietoja ja menetelmiä, joiden avulla järjestelmät, tehtävät ja ympäristö sovitetaan ihmisen ominaisuuksien, kykyjen ja tarpeiden mukaisiksi. Ergonomian tavoitteena on ihmisten turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä toiminnan tehokkuus ja sujuvuus. Kun esimerkiksi keittiö suunnitellaan hyvin, se on turvallinen ja toimiva elämän kaikissa vaiheissa. Kevyet keittiötyöt eivät nykyään enää oikein ole hyötyliikuntaa kaikkine arjen helpotuksineen. Hyötyliikuntaa saa kyllä nykykeittiöstäkin irti, jos vaikka kuuraa lattian ja ikkunat sekä seinät oikein kunnolla.

7. Mikä on liikunnan merkitys työ- ja harrastuskunnolle?
Ihminen on kokonaisuus, jossa osaset vaikuttavat toisiinsa. Kehomme vaikuttaa korvien väliin ja toisinpäin. Liikkumisesta itselle sopivalla tasolla on monenlaista hyötyä. Liikunta on tehokas lääke useisiin ns. elintasosairauksiin, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, lihasjännityksen ja -heikkouden aiheuttamiin vaivoihin. Hartia- ja selkäongelmiin liikunta on lähes ainoa, toimiva lääke. Liikunta myös ennaltaehkäisee useiden sairauksien syntyä ja kehon toimintakykyisyys vähentää tapaturma-alttiutta.

8. Onko aina pakko venytellä hyötyliikunnan jälkeen?
Venyttelemällä saadaan lihasten kireys ja nivelten kankeus vähenemään pienellä vaivannäöllä. Venyttely parantaa lihasten toimintavalmiutta. Notkeus, liikkuvuus ja kudosten verenkierto kohenee. Venyttely voi olla erillinen harjoittelukerta tai osa kuntotuokiota. Lämmittelyn jälkeen suoritettu venyttely valmistaa elimistöä tulevaan rasitukseen ja liikunnan jälkeen venyttely rentouttaa lihaksia ja palauttaa ne takaisin lepopituuteen. Hyvä rauhallinen venytysasento ylläpidetään tavallisesti vähintään 30 sekuntia.

9. Pitäisikö liikkua aamulla vai illalla?
Jokaisella ihmisellä on oma luontainen rytminsä. Yksi nauttii enemmän aamulenkistä, toinen iltamyöhän rauhallisesta päivän päätöslenkistä. Kummassakin tapauksessa energiaa kuluu yhtä paljon ja jälkikäteen olo on ihana. Aamulenkki tuo työpäivään oman virkistyksensä, iltalenkillä voi sulkea päivän stressit pois mielestä.

10. Voiko hyötyliikunta olla ainoa liikuntatapa?
Liikunnan terveysvaikutusten saamiseksi ei tarvita välttämättä erillisiä liikuntatuokioita ja kuntoilua. Liikunnallisella elämäntavalla voi suhtautua arkielämään aktiivisesti ja jokapäiväisissä toiminnoissa touhuten voi liikkua terveyden kannalta riittävästi. Arkiaktiivisuutta voi lisätä kävelemällä useammin työ- ja kauppamatkoja, pyöräilemällä tuttavien luokse, reippailemalla portaissa tai hoitamalla itse pihatyöt, auton renkaanvaihdot ja siivoukset. Terveyden kannalta on kuitenkin tärkeää, ettei näissä puuhissa huhki kerralla tai yllättäen liikaa.

Lukemista: Sirpa Arvonen, Matti Heikkilä: Ulkoilijan kuntokirja, Edita, 2001. Patrik Borg, Mikael Fogelholm, Hannele Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus – teoriasta käytäntöön, Edita, 2004. Sally Edwards, toim. Raija Laukkanen: Sykettä elämään, Polar Electro, 1993.