Matala verensokeri tuntuu näläntunteena ja ärtyneisyytenä. Mutta liian nopeakaan verensokerin nousu ei ole hyväksi.
1. Aivoille sokeri on välttämätöntä
Aivojen toiminnan kannalta sokeri on välttämätön ravintoaine. Sokeri on elimistön pääasiallinen energianlähde, jota saadaan ravinnon hiilihydraateista. Ne pilkkoutuvat elimistössä sokereiksi. Myös maksa tuottaa sokeria.
2. Nopea verensokerin nosto voi joskus olla tarpeen
Jos ateriasta on kulunut liian kauan, verensokeri on matala. Se tuntuu näläntunteena, hikoiluna, vapinana, kalpeutena ja ärtyneisyytenä. Terve ihminen ei voi varmuudella päätellä voinnistaan, onko verensokeri liian alhaalla, mutta diabeetikolla on tästä enemmän kokemusta.
Verensokerin saa nousemaan nauttimalla vaikkapa voileivän, hedelmän tai lasin mehua, jonka hiilihydraatit vaikuttavat nopeasti ja vointi kohenee.
Verensokeri vaihtelee jokaisella ateriarytmin mukaan, mutta eniten diabeetikoilla. Heillä verensokeri voi olla matalalla esimerkiksi kovan liikunnan jälkeen.
3. Eri ravintoaineet nostavat verensokeria eri vauhdilla
Peruna, vehnäleipä ja sokeri nostavat verensokeria nopeasti. Niillä on korkea glykeeminen indeksi. Esimerkiksi kokojyväruisleipä ja kasvikset nostavat verensokeria hitaammin, ja niiden glykeeminen indeksi on matala. Ne myös pitävät verensokerin tasaisena pitempään.
Nopea verensokerin nousu ei normaalielämässä ole suositeltavaa, koska se aktivoi insuliinintuotantoa, jonka vastavaikutuksen vuoksi verensokeri saattaa myös nopeasti laskea alemmas kuin se oli ennen ateriaa. Tällöin nälän tunne voi tulla nopeasti uudestaan.
4. Ateriakokonaisuus ratkaisee ruuan vaikutuksen verensokeriin
Yksittäisen elintarvikkeen glykeeminen indeksi ei ole verensokerin ja ihmisen voinnin kannalta ratkaiseva. Tärkeämpi on aterian kokonaisuus. Proteiini ja rasva hidastavat verensokerin nousua, joten aterialla esimerkiksi liha tasapainottaa perunan vaikutusta verensokeriin. Monipuolinen, terveellinen, kokojyväviljaa ja kasviksia sisältävä ruokavalio sekä tasainen ateriarytmi ovat myös verensokerin kannalta parhaita vaihtoehtoja.
5. Ruokanokoset voivat kertoa korkeasta verensokerista
Aterian jälkeinen väsymys saattaa olla merkki korkeasta verensokerista. Jos päivittäin kokee, että ruoan jälkeen nukuttaa, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Sokerinsietoa tulisi mitata sokerirasituskokeella.
Myös stressi saattaa nostaa verensokeria, ja jatkuvaan stressiin voi sisältyä riski sairastua aikuistyypin eli tyypin 2 diabetekseen.
6. Poikkeava verensokeri on vaaran merkki
Virallinen korkean verensokerin raja-arvo on 6.1 millimoolia (mmol) litrassa, joka on myös diabeteksen raja. Matalan verensokerin raja-arvona pidetään usein kolmea millimoolia litrassa.
Terve haima säätelee verensokeriarvoja niin, että ne pysyvät pääsääntöisesti 3.5 ja 6 mmol/l välillä.
Korkea verensokeri on merkki vaarasta, koska tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti esivaiheiden kautta. Myös matala verensokeri on vaarallinen tila, erityisesti diabeetikoille. Terveellä ihmisellä verensokeri pysyy sopivana, kunhan aterioi säännöllisesti.
7. Joka toisella on alttius tyypin 2 diabetekseen
Jos veren paastoarvo ylittää toistuvasti 6.1 mmol /l, on kyseessä diabetes.
Alttius sairastua aikuistyypin eli tyypin 2 diabetekseen on perinnöllinen. Arviolta vähintään joka toinen suomalainen kantaa näitä riskitekijöitä. Pelkät riskitekijät eivät saa tyypin 2 diabetesta puhkeamaan, vaan taudin puhkeaminen on myös seurausta ympäristötekijöistä.
Perheenjäsenten aikuisiän diabetes ja naisilla raskausajan diabetes ovat merkkejä alttiudesta. Ylipaino, vähäinen liikunta, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti ovat tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä. Myös ruuan laatu ja määrä vaikuttavat. Terveellinen, kuitupitoinen, vähärasvainen ruokavalio suojaa, kun taas kovien rasvojen käyttö altistaa diabetekselle.
Asiantuntijoina sisätautien erikoislääkäri, dosentti Johan Eriksson ja dosentti, erikoistutkija Liisa Valsta Kansanterveyslaitokselta
Diabetes on tiedettyä yleisempää
50-vuotiaista eurooppalaisista 5 %:lla on diagnosoitu diabetes; 5 % sairastaa tautia tietämättään, oireettomana; 15 % kärsii ruokailun jälkeisestä verensokerin kohoamisesta
70-vuotiaista eurooppalaisista 20 %:lla on diagnosoitu diabetes; 20 % sairastaa tautia tietämättään, oireettomana; 35 % kärsii ruokailun jälkeisestä verensokerin kohoamisesta
Lähde: tutkimusprofessori Jaakko Tammilehto, Kansanterveyslaitos