Monille syksy tuo tullessaan pimeyden ja väsymyksen. Onko kysymys vain asenteesta, vai onko valolla todella väliä?
– Valolla on välitön virkistävä vaikutus ihmiseen. Se on myös aikamerkki elimistölle. Ihmisillä on aivoissaan ns. sisäinen kello, joka saa tiedon valon ja pimeyden vaihtelusta suoraan silmän verkkokalvolta. Näin keho tietää, onko päivä vai yö, kesä vai talvi, kertoo akatemiatutkija Timo Partonen Kansanterveyslaitokselta.
Partosen mukaan 90 prosenttia aikuisväestöstä huomaavat selvästi valon vähenemisen syksyisin, 40 prosentilla oireet ovat kiusallisia. Yleisimmin niukka valo aiheuttaa väsymystä, mielialan laskua sekä lisää ruokahalua ja makeanhimoa.
Kotikonstein kaamosväsymystä voi parantaa valoa lisäämällä. Lamppujen sytyttäminen auttaa vähän, mutta tärkeintä olisi saada tarpeeksi voimakasta valoa. Esimerkiksi aamupäivällä ulkoilu auringonpaisteessa on tehokas lääke. Ongelmaksi muodostuu se, että marras-joulukuu on Suomessa pilvistä aikaa, jolloin aamupäivisin aurinko ei juuri paista. Tällöin pimeästä johtuvia oireita helpottamaan kannattaa hankkia kirkasvalolamppu.
– Kirkasvalolampusta saa lievitystä oireisiin, jos käyttää sitä säännöllisesti ja ohjeen mukaan. Parhaan tuloksen saa, kun lamppu on päällä aamupäivällä, vähintään viisi kertaa viikossa puolesta tunnista tuntiin. Kahdeksan kymmenestä valonpuutteesta kärsivästä hyötyy kirkasvalolampun käytöstä, Partonen painottaa.
Pitkä pimeys vaikuttaa myös uneen, ja talvella ihminen nukkuu pidempään, mutta keveämmin ja katkonaisemmin. Tämä aiheuttaa väsymystä, mutta myös muita oireita: liian vähäinen unensaanti voi vuosien kuluttua tulla ongelmaksi ja pitkään jatkuneena se rasittaa sydäntä ja verisuonia. Vähäinen unensaanti myös lihottaa.
– Valon lisäksi on hyvä harrastaa kuntoliikuntaa säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa. Liikunta vaikuttaa positiivisesti vireyteen, lievittää ahdistusta ja parantaa unta, Timo Partonen täsmentää.