Yksi on illanvirkku, toinen aamuntorkku... Mistä se johtuu ja miten omaa rytmiä voi säätää?
Siinä missä yksi herää pirteänä kuudelta, toinen hieroo vielä lounaalla unihiekkaa silmistään. Sisäistä kelloa ei niin vaan rukata, mutta hienosäätö on onneksi mahdollista.
Valtaosa ihmisistä ei ole sen enempää illanvirkkuja kuin -torkkuja, vaan jotain siltä väliltä. Illanvirkkuus on hieman yleisempi ominaisuus kuin aamunvirkkuus. Myöhään kukkuvat myös kärsivät vähän enemmän unettomuudesta ja masennuksesta kuin iltauutisten aikaan torkahtelevat kanssasisarensa ja -veljensä.
– Jokaisella on vuorokaudessa rytmisiä kynnyksiä, jolloin on helppoa nukahtaa tai valvoa, Kansanterveyslaitoksen akatemiatutkija Timo Partonen selvittää.
Nukahtaminen on vaikeaa, mikäli kynnys tulee ohitettua valvomalla. Uutta, yhtä ihanasti ramaisevaa hetkeä saa odotella muutaman tunnin.
Loma paljastaa rytmin
Monesta olisi ihanaa oppia nauttimaan aikaisin heräämisestä, mutta vuorokausirytmin täydellinen muuttaminen ei ole mahdollista, sillä taipumus aamu- tai iltaunisuuteen on perinnöllinen. Toiseen rytmiin voi koettaa totutella ylittämällä heräämis- ja nukahtamiskynnyksen. Sitkeällä valvomisella nukahtamishetki siirtyy, ja toisenlaiseen rytmiin alkaa vähitellen tottua.
Nuku päiväunet oikein
Ideaali aika
Paras aika on kello 13–15, jolloin
elimistön energiataso laskee
melatoniinihormonin lisääntyneen
erityksen vuoksi. Päiväunet
virkistävät erityisesti aamunvirkkuja,
sillä väsymys iskee varhain
nousseille yleensä puolenpäivän
jälkeen. Illanvirkuille päiväunista ei
ole niin suurta hyötyä, elleivät sitten
yöunet ole jääneet liian lyhyiksi.
Ei liian myöhään
Jos päiväunien ja yöunien väliin jää
alle kolme tuntia, päiväunet saattavat
sotkea yöunia ja aiheuttaa
unettomuutta. Nuku siis päiväunet
päivällä.
Nuku pimeässä
Pimeys tehostaa päiväunia. Jos
huonetta on vaikea pimentää, käytä
esimerkiksi silmille asetettavaa unimaskia.
Hiljaisuutta, kiitos
Huolehdi siitä, että saat nukkua päiväunet
rauhassa ja ilman keskeytyksiä.
Ei liian pitkään
Yli 30 minuuttia kestävät päiväunet ehtivät
edetä syvän unen vaiheeseen ja aiheuttavat
helposti väsymyksen tunnetta ja ärtyisyyttä.
20 minuutin päiväunet ovat ideaaleimmat,
mutta jotkut piristyvät jo 1–2 minuutin tirsoilla.
Käytä herätyskelloa
Laita herätyskello soimaan, jotta 20 minuutin
piristystirsat eivät venähdä kahden tunnin
uinahduksiksi.
– Synnynnäiset taipumukset paljastuvat kuitenkin vapaapäivinä. Sisäinen kello määrittää ne ajankohdat, jolloin nukahtaa ja herää mielellään.
Päiväunet piristävät
Sisäisellä kellolla on mystinen taipumus jätättää 11 minuuttia vuorokaudessa. Tämä on todennettu kokeissa, joissa ihmiset ovat viettäneet aikaa niin sanotussa aikavihjeettömässä tilassa. Jos jätätystä ei korjata, myöhentyy nukkumaanmenoaika koko ajan.
Jätätystä voi korjata oleskelemalla auringossa tai kirkasvalolampun läheisyydessä noin puoli tuntia aamupäivällä kello 6–10:n välillä. Sama konsti auttaa myös kaamosväsymykseen, johon parhaat hoitokeinot ovat valo ja säännöllinen kuntoliikunta.
Sisäinen kello voi myös edistää, jolloin vuorokausirytmi on alle 24 tuntia. Tällöin rytmiä voi korjata viivästyttämällä nukkumaanmenoaikaa, mikäli edistämisen onnistuu havaitsemaan.
Liian vähäiset yöunet vaikuttavat suorituskykyyn, muistiin ja tarkkuuteen. Osa oireilee fyysisesti vatsavaivoilla tai päänsäryllä.
