Vaikka luomia ja omaa ihoaan onkin viisasta tarkkailla tietyssä määrin, yksinäistä huolta ja taakkaa ei asiasta kannata ryhtyä keräämään, eikä sortua kotidiagnooseihin. Jos luomet askarruttavat, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Melanoomalla on omat tunnusmerkkinsä, jotka voivat liittyä luomen muutoksiin, mutta kannattaa muistaa, että omituisenkin näköinen luomi voi olla aivan vaaraton ja että 50–80 prosenttia melanoomista kehittyy iholle, jossa ei ole luomea.
Rauhallisesti lääkäriin
Jos luomessa on esimerkiksi sen väriin, alaan, reunaan tai osiin – eli VARO-säännössä mainittuihin merkkeihin – liittyviä muutoksia, ei kannata vitkutella lääkäriin menon kanssa.
Tiedostettaviin varoitusmerkkeihin kuuluu myös se, että luomen pinta saattaa paksuuntua ja kohota, sen ympäristö punoittaa tai luomessa voi olla kutinaa, pistelyä tai muita tuntemuksia.
Luomia voi käydä näyttämässä terveyskeskuksessa, ihotautien erikoislääkärillä, syöpäjärjestöjen luomipäivillä tai Iholiiton Ihopisteessä, joita löytyy Helsingistä, Tampereelta ja Rovaniemeltä.