Pakkaukselta vaaditaan paljon

Hyvään elintarvikepakkaukseen ei aina edes kiinnitä huomiota. Sen sijaan huono pakkaus voi jopa pilata ruokailun. Pakkaukset kehittyvät koko ajan, ja helppokäyttöisyyteen ja ympäristönäkökulmiin kiinnitetään paljon huomiota.

Hillotölkin kansi ei irtoa normaalein käsivoimin. Lihapakettia avattaessa marinadit roiskuvat päälle. Mehutölkin repäisy ei toimi, vaan tarvitaan sakset. Kahvipaketin sulkemiseen tarkoitettuun teippiin tarttuvat murut.

Erilaiset pakkauksiin liittyvät havainnot ovat tuttuja Harry Helénille, joka opettaa ja tutkii pakkausteknologiaa Helsingin yliopistossa.

Helénin mukaan käytettävyys onkin merkittävässä asemassa pakkausten kehittämisessä. Tämä näkyy esimerkiksi avaamisen helpottamisena ja uudelleensuljettavuuden kehittelyssä monissa tuotteissa.

– Kerman tai mehun voi ostaa tölkissä, jossa on kierrekorkki. Samalla pakkauksissa näkyy toinen ajan ilmiö eli kierrätettävyys: käytetyn pakkauksen voi kokonaisuudessaan laittaa pahvinke­räykseen, Helén toteaa.

Biohajoavat pakkaukset tulevat

Pakkausteknologiassa ei tyydytä pelkästään pakkausmateriaalien vähentämiseen tai niiden uudelleenkierrätykseen. Biohajoavat materiaalit ovat viimeisin virtaus, joka Harry Helénin mukaan on rantautumassa myös Suomeen.

Maailmalla testataan markkinoilla esimerkiksi biohajoavia vesipulloja. Ne on valmistettu uusiutuvista luonnonmateriaaleista jalostetusta polylaktidista, joka hajoaa kompostissa täysin. Kunhan ominaisuudet vielä kehittyvät ja myös pakkausmateriaalien hinta saadaan riittävän edulliseksi, ne otetaan Helénin mukaan varmasti käyttöön laajemmin.

Yksi vaikeimmin pakattavia elintarvikkeita on arkinen leipämme.

– Tuore leipä on pinnalta rapea, sisältä pehmeä ja lämmin. Jos se laitetaan muovipussiin, rapeus katoaa ja etenkin kesäaikaan leipä homehtuu nopeasti. Paperipussissa taas leipä kuivuu pian. Niinpä leipäpusseissa saatetaan yhdistellä muovia ja paperia tai pakkauksissa on pieniä reikiä kosteuden tasaamiseksi, Helén kertoo.

Leipä kuuluu myös niihin elintarvikkeisiin, jotka halutaan nähdä ennen ostopäätöstä. Jos leipä on kääritty läpinäkymättömään kääreeseen, asiakkaalta jää saamatta tärkeää tietoa itse tuotteesta.

Suojakaasu ei ole myrkkyä

Yksi pakkausten ongelmakohta liittyy niiden välittämiin tietoihin. Moni valittaa, että tärkeät tuotetiedot on painettu liian pienellä.

Suomalaisiin pakkauksiin painetaan asetusten mukaan tekstit kahdella kielellä, mutta kansainvälistyneen elintarviketeollisuuden vuoksi tekstit voivat olla kuudellakin kielellä. Pakkauksiin kirjataan yhä enemmän kuluttajia kiinnostavaa tietoa esimerkiksi ravintosisällöistä.

Yksityiskohtainen ainesosaluettelo on välttämätön myös esimerkiksi allergioiden vuoksi. Pakkaukseen pitäisi mahduttaa tietoa myös itse tuotteesta, sen valmistusmenetelmistä ja säilytyksestä, käytöstä ja myös pakkauksen kierrätettävyydestä.

Yksi merkinnän vaativa asia on suojakaasun käyttö, joka herättää kuluttajissa joskus hämmennystä ja kysymyksiä.

– Kyseessä on täysin ilman komponenteista tehty kaasu, jossa ei todellakaan ole mitään myrkkyjä, Helén rauhoittelee.

– Suojakaasu parantaa merkittävästi monien tuotteiden säilyvyyttä, ja sen käyttö yleistyy koko ajan. Pitää vain muistaa, että suojakaasuun pakkaaminen ei poista kylmäsäilytyksen merkitystä.